"Titon ihana aamu"

Tuossa yhtenä päivänä meidän mamma oli työmatkalla Jyväskylässä ja oli pitänyt kännykkäänsä kiinni koko tilaisuuden ja paluulentomatkan ajan. Helsinki-Vantaalla olikin sitten kännykkä alkanut kiivaasti piipitellä saapuneista viesteistä. Siellä oli ollut aivan kummallinen viesti Riitalta (maailman kirjat suurin piirtein sekaisin ja Riitta pökerryksissä) ja meidän mamma ei kyllä yhtään ymmärtänyt mitähän se mahtaa tarkoittaa. No kun mamma sitten soitti Riitalle samantein, niin uutinen oli, että ragdollit pääsee suoraan TV-lähetykseen. No mamma meni sitten itsekin pökerryksiin, kun Riitta sano, että sen on "pakko" tulla mukaan ja että minut pitäisi viedä kanssa.

Viikko sitten vietettiinkin täällä meillä aika sekavissa tunteissa, mamma mietti
että ottaako minut mukaan vai piteleekö jotain muuta kissaa.
 Loppujen lopuksi se sitten sanoi, että ei kun menoksi.

Torstaiaamuna olikin sitten aikainen herätys ja turkin kampaus, sitä ei tosiaan yleensä tehdä varhain torstaiaamuna. Sitten mamma laittoi minulle valjaat ja boxiin, mamman posket taisivat punottaa jännityksestä.

Mamma tapasi Harrin siellä jossain Pasilassa ja peräkanaa sitten ajettiin etsimään MTV3:n studiota. MTV:n portilla kysyttiin tarkkaan ketä ollaan ja kenen kanssa on sovittu ja annettiin sitten ohjeet ajaa sinne ihan pihan perille. Mamma pyrki ensin sisään ihan väärästä ovesta ja joutui sitten raahaamaan meikäläistä talon nurjalle puolelle asti.

Mamma ja Harri komennettiin heti meikkiin, meikäläinen jäi kököttämään siihen studion lämpiöön boxissa samoin kuin Herkku ja Molla-Maijakin. Harri tuli sieltä meikistä nopeammin kuin mamma ja meidät vietiinkin studioon odottamaan ohjelman alkamista. Me kuulemma päästään esiintymään jo heti ohjelman alkuunkin. Haa, mamma ei sitä vielä tiedäkään. Pahus, siellä oli sellainen joku tosi hyvä palkittu kokki tekemässä ruokaa norjalaisesta forellista. Se herkullinen kalanpala tuoksui aivan mahtavalta ja perhana, minä istun siellä boxissa. Minunhan pitää AINA päästä ruoanlaittohommiin mukaan. Mamma sanookin, että vielä joskus minä poltan tassuni, jos satun hyppäämään kuumalle liedelle.

Mamma tuli sieltä meikistä ja otti kupillisen aamukahvia ja se tulikin katsomaan minua sinne studioon. Hyvä, se hoksasi päästää minut sieltä boxista, mutta pahus se laittoi valjaisiin talutushihnan. Sieltä tulikin sitten muuta porukkaa ja sen ohjelman juontaja, Tiina Klemettilä, ihmettelemään meikäläistä ja meikäläisen kokoa. Mutta minä kyllä ampaisin sinne kokin pöydälle, sain jo kynnet ylettymään siihen pöydän reunalle (kerrankin tästä isosta koosta on todella hyötyä, ajattelin) ja aloin punnertamaan itseäni pöydälle ja sen kalan kimppuun. Mamma pahus kuitenkin, otti minut pois ja Kati Nappa tuli kiireen vilkkaa peittämään sen kalan jollakin lautasella. Taisi kyllä mukavasti keventää tunnelmaa ja taisi tuosta minun tempauksesta tulla sellainen vitsi, että se kantoi itse ohjelmaan asti, useampaan kertaan varoiteltiin sen kalan joutumisesta parempiin suihin. Sanoivat nuo kaikki minulle, että yritän varastaa koko shown.

Meikäläinen taisi naukua sen kalan perään niin, että kuulivat sen siellä Huomenta Suomen studiossakin, kun Mari Sarolahtikin oikein mainitsi Huomenta Suomen lähetyksen lopuksi, että kauhea moukuminen kuuluu tuolta naapuristudion puolelta.

Kun sitten se meidän varsinainen vuoro tuli, istuttiin mamman kanssa siihen sohvalle. Riitta tuli Snoozie-mummon kanssa meidän viereen ja vielä siihen sohvalle tuli yllätys, yllätys Linda Lampenius ja sillä oli Herkku sylissä. Arvatkaapas olenko kiusannut Sepiä nyt kotona, että faijasi pääsi Lindaa halailemaan ja minäkin samalle sohvalle ja sinä sait pysyä kotona, etkä päässyt mihinkään hauskaan mukaan. ( No totuuden nimissä, käyhän tuolla Sepillä noita ihan oikeita tyttöystäviä kylässä, aina joskus.) Harri pääsi Lindan viereen istumaan Molla-Maijan kanssa.
Minä olin kyllä kaikkein lähimpänä sitä juontaja-Tiinaa, muttei se meinannut ensin kysyä minulta mitään. Yritin joka kysymykseen esittää oman vastaukseni ja hoksasihan se vihdoin, että minun kanssa pitää myös keskustella. Hitto, että siinä sohvalla tuli kuuma, piti oikein ruveta läähättämään kuin kesähelteellä. Ja se kalaruoan tuoksu alkoi tulla niin houkuttelevaksi, että oli ihan pakko pyrkiä kohti sitä kokin pöytää. Siihen se haastattelu sitten loppuikin ja palasimme sinne lämpiön puolelle. Sain olla valjaissa siinä lämpiön lattialla ja voi että, se lohiannos tuotiin siitä ohi, mikä mahtava tuoksu. Olisin ehdottomasti halunnut syödä koko lautasellisen.

Vielä kerran mentiin sinne studioon, nyt sain ihan itse kävellä sinne, valjaissa toki, mutta kuitenkin. (Alan pikkuhiljaa näemmä saada noita Rambo-isän oikeuksia ) Me poseerattiin muutamassa valokuvassa, jotka se mukava järjestäjä-Ossi otti Riitan kameralla.

Mammalla oli kiire töihin, oli jo kuulemma yli tunnin myöhässä palaverista. Kirjoitettiin nimemme Maikkarin vieraskirjaan ja sitten kiireesti töihin. Onneksi Pasilasta ei ole pitkä matkan mamman työpaikkaan. Kun saavuimme sinne, siellä oli koko osasto sekaisin. Ei ne ollut edes aloittanut sitä palaveriakaan ja lähes kaikki kuulemma olivat olleet jossakin neuvotteluhuoneessa ja katsoneet koko ohjelman. Olivat meinanneet ihan hermostua, kun ohjelmassa oli niin paljon mainoksia... Siinä oli mennyt moni muukin palaveri sekaisin, kuin se mihin mamman olisi pitänyt osallistua.

Minun piti saada aikani kulumaan iltaan asti, ennen kuin pääsisin kertomaan Sepille, kuinka jännä aamu minulla oli. No kuluihan se päivä nopeasti, kun minua, TV-kuuluisuutta, kävi jos vaikka kuka ihmettelemässä. Esimerkiksi ei tainnut sinä päivänä siinä talossa postia tulla kuin mamman osastolle, ainakin se postinjakaja oli jatkuvasti minua katsomassa. Kävipä mamman osaston iso johtajakin minua tervehtimässä (Pohjanmaan poikia sekin, juttelee niin kotoisalta kuulostavalla murteella). Lisäksi pääsin käymään eestin tunnilla. Olin eestin tunnilla jo toista kertaa (olen kohta mestari eestin kielessä). Se opettajakin oli ihan sekaisin kun TV-tähti tuli häntä tapaamaan. Mamma tuntui olevan siinä vaiheessa jo niin sekaisin, ettei varmaan osannut eestiä ollenkaan. Se sanoi, että se jännitys iski vasta jälkeen päin.

Jossain välissä mamma oli pikaisesti käynyt lounaalla, siellä oli ollut LOHIkeittoa. Se oli ajatellut tuoda minulle vähän lohta lohdutukseksi, kun se aamullinen lohi meni sivu suun, mutta söikin itse epähuomiossa kaiken. Pahus. No mamma lupasi, että kotona saan katkarapuja.

Vihdoin päästiin lähtemään kotiin. Kun saavuimme kotipihaan, naapurimme huikkasi heti, että mitäs tähdet. Se kuulemma ei ollut lähtenyt töihin ollenkaan, ennen kuin oli nähnyt koko ohjelman. Saatiinpas monelta ihmiseltä tuo torstaipäivä ihan sekaisin. NAM, katkaravut maistuivat hyvin ja sen jälkeen alkoikin jo ramaista aivan hirvittävästi. Päätin omia Sepin nukkumakorin itselleni, enköhän ole sen nyt ansainnut, TV-tähti kun olen.

Ai niin, yksi juttu vielä. On tuo Sepi ja sen isä aika pöljiä. Herkku rupesi kurnuttamaan MINULLE siellä studiolla. Minäkö muka muistutan jotain hemaisevaa pimua, HAH. Oli sillä näköjään silmät sumentunut siinä Lindan sylissä. Ja kotona, kun en vielä ollut tullut boksista ulos, Sepi kurnutti oikein suloisen rakkauslaulun. Vaan oli se pettynyt kun boxista tulinkin minä-roikale, eikä mikään sievä tyttökissa

- Kesäterveisin -
Tito

~ Takaisin ~